iikku.org

Huomasin muutama ilta sitten, että kun en lue kiinnostavia artikkeleita englanninkielisestä wikipediasta, luen kiinnostavia artikkeleita englanninkielisestä cracked.comista. Kun katson tv:stä elokuvia ja viikottaissarjoja, ovat nekin englanniksi. Kun kuuntelemassani musiikissa on sanoja, ovat ne englanniksi. Yhtäkkiä tajusin, etten saa kielellistä informaatiota suomeksi juuri muualta kuin aamulehdestä, irkistä ja muutamasta blogista. Pelästyin, sillä rappeuttaahan vähäinen exposure äidinkieleeni ikiomaa sanavarastoani. Päätin tehdä asialle jotain ja aloin kuunnella Vesa-Matti Loiria laulamassa Eino Leinoa. Siitä ylämäkeni lähtee.

Viime viikonloppuna olimme mökillä. Teimme kaikenlaista, mutta kerron tapahtumista vain yhden: se on eeppinen kertomus ihmiskohtaloista.

Lähdimme Elinan kanssa kiertämään valtavaa (ympärysmitta n. 1.5km) Särkijärveä tuona kuulaana kesäpäivänä. Alkumatka sujui mahtipontisesti ja vuorilta (korkeus toistakymmentä metriä) oli valloittavat näköalat. Etenimme kuitenkin rämeikköön ja vastaan tuli loputon suo, jota lähdimme kiertämään. Maa näytti kantavalta ja Elina sattui huomaamaan maasta nousevan puhtaanvalkoisen kukan. Mainitsi toki tästä. Katsoin ja näin itsekin tuon hohtavan ihmeen synkässä rämeessä ja sanoin "Tuo lienee kohtalonkukka, sellainen, joka hurmaa jokaisen näkijänsä ja houkuttelee luokseen, mutta syökseekin turmioon ahneen hamuilijansa". Astuin puolikkaan askeleen kohti kukkaa - ja jalkani upposi polvea myöten petolliseen suohon! Onneksi sankarillinen vaimoni oli pelastamassa minut suon pohjattomasta kidasta ja kiskoi minut ylös. Jätimme kohtalonkukan rauhaan ja kiersimme suon vielä kauempaa. Sisimpääni jäi kuitenkin liekki tuon luonnonihmeen noutamiseen, kauneuden kahlitsemiseen.

Tänä viikonloppuna emme olleet mökillä. Teimme kaikenlaista, mutta kerron tapahtumista vain yhden: se on eeppinen kertomus kaupunkitilan haltuunotosta.

Perjantaina näet Katri soitti ja kysyi, pystyisinkö osallistumaan lauantaina olevaan larppiin. Pystyinhän minä. Kyseessä oli Tampereen keskustassa tapahtuva kaupunkipeli, jossa mafiosoina juoksimme edes takaisin katuja puku päällä ja mustat kravatit kaulassa. Kiintoisaksi kokemuksen teki ennen kaikkea sen ympäristö, käytimme kaupunkia tavalla, jolla sitä ei yleensä käytetä. Kiintoisaa oli esimerkiksi puhua elokuvateatteri Plevnan henkilökunnan kanssa pelin hahmona. Kysyimme heiltä vihjeitä asioista, joista heillä ei luonnollisesti ollut aavistustakaan. He pelasivat, vaikkeivät sitä tienneet. Siinä on oma hohtonsa.

Viikonloppuna ostin elämäni ensimmäisen luomupuuvillasta valmistetun t-paidan. Tänään ostin toisen. Mikä on luonnon kannalta paras materiaali vaatteisiin? En tiedä.

Viikonloppuna olimme myös mökillä. Haravoin ja pohdin, että haravointi on siten kivaa, että oma haravoitava piha voisi olla tarpeen.

Kun sinulla on juuri ollut kuumetta, koet parantuneesi ja ulkona on kaunis ilma, ei ole järkevää lähteä reippaalle iltakävelylle. Kuumemittari ponkaisi 37.9 asteeseen (, kun se normaalisti on n. 36.2).

Pahoittelen anglismin helmeä, sinä-passiivia, sekä amerikkalaisen kulttuurin ameebaa, desimaalipistettä.

Sunnuntaiaamuna Yle Suomi soitti supersankariaiheisia lauluja. Sunnuntai-iltana Yle Suomi soitti aikoinaan radiossa esitysrajoituksessa olleita lauluja. Näiden kahden syyn takia Yle Suomi on paras radioasema.

Sunnuntai-iltana myös havaitsimme avokadotaimen nostaneen päänsä mullasta. Tai kymmenen senttiähän tuota taimea oli jo tullut. Kesti varmaan toista kuukautta operaatio, mutta onnistuipa.